Tietokirjailijan arkea

Katleena Kortesuo kirjoitti blogipostauksen, miksi kannattaa kirjoittaa tietokirjoja neljän euron tuntipalkalla. Paitsi että neljä euroa on arvioitu yläkanttiin. Käytännössä yli vuoden mittaisesta tietokirjaprojektista voi jäädä paljon vähemmän käteen.

Miksi tätä kannattaa tehdä ja mitä itse olen viimeksi kirjoittanut? Ilmestymässä on modernistikirjailija Jyrki Pellisen muotokuva. Se oli monessa mielessä kova urakka ja ensimmäinen tietokirjani. Vuosien varrella olen kirjoittanut myös sananvapaudesta, itsensätyöllistävistä taiteilijoista, Suomen kaivoksista ja kaivospolitiikasta. Eri maita ja kulttuureita käsitteleviä kirjoja on viisi: Brasilia, Etelä-Meksiko, Kypros, Kap Verde, Portugali.

Parhaillaan on viimeistelyssä Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta myös kansainvälisesti vertaillen kertova kirja. Kirjassa ääneen pääsevät myös monenlaiset maahanmuuttajat opiskelun vuoksi maahan tulleista entiseen paperittomaan.

Seuraava tietokirjani tulee käsittelemään globalisaation uhkia, ja se nostaa esiin huonoja esimerkkejä Stora Ensosta muihin suuryrityksiin. Alkuperäiskansojen elämäntavasta etsitään vaihtoehtoa ylimarkkinoistuvalle maailmalle ja ylikansallisille kauppasopimuksille (TTIP, CETA).

Kirjat ovat paljolti brändäämisen väline. Brändään itseäni monialaisena osaajana, joka ottaa haltuun monenlaisia eri aihealueita pyrkien menemään niissä syvälle.


Advertisements

Vaikuttavan some-kirjoittamisen verkkokurssi

Haluatko tuoda some-kirjoituksillasi esiin omaa asiantuntemustasi? Jos vastauksesi on kyllä, kannattaa osallistua viiden kerran verkkokurssille, jossa käydään läpi tärkeimmät some-kanavat: Facebook, Twitter, blogi, Instagram ja LinkedIn. Kaikkien kanavien potentiaali löydetään hyvien esimerkkien ja oman tekemisen kautta. Tehtävistä annetaan vertais- ja opettajapalaute.

Voit tulla kurssille, olet sitten kokenut tai vähemmän kokenut kirjoittaja. Riittää, että haluat kirjoittamalla vahvistaa asiantuntijabrändiäsi.

Kurssin tavoitteet:

-oman asiantuntijabrändin vahvistaminen

-henkilöbrändin luomisen perusteita (myös ero yritysbrändiin)

-retoriikan ja tarinallisuuden hyödyntäminen omissa some-kanavissa

Kurssin sisältö:

-vaikuttavan kirjoittamisen periaatteista: retoriikka

-vaikuttavan kirjoittamisen periaatteista: tarinallisuus ja hyvä henkilöhahmo

-henkilöbrändäyksen perusteita ja ero yritysbrändiin

-harjoittelua kaikissa em. some-kanavissa: Facebook, Twitter, Instagram, You Tube, blogi, LinkedIn

-oman henkilöbrändäysstrategian laatiminen ja toteuttaminen

Lisäksi lehtikirjoittaminen ja tutkiva kirjoittaminen ovat tarjolla verkkokursseina, tai voin räätälöidä sinulle sopivan kokonaisuuden osaamisalueistani (katso oikea yläkulma).

Kouluttajasta:

Rita Dahl on ammattikirjailija ja vapaa toimittaja, joka on viimeksi kirjoittanut tietokirjoja itsensä työllistävien taiteilijoiden asemasta, Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja modernistikirjailija Jyrki Pellisestä. Koulutukseltaan hän on VTM, FM ja medianomi (YAMK) ja hän valmistuu helmikuussa 2019 ammatilliseksi opettajaksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus ammattikirjoittamisesta.

https://www.linkedin.com/in/rita-dahl/

Jos haluat mukaan, lähetä heti viesti: ritdahl@gmail.com. Kurssin hinta on 149 euroa (sis. ALV). Kurssi alkaa heti, kun on tarpeeksi ilmoittautuneita kasassa, eli kerro kurssista kaverillekin!

Mitä on yhteiskehittely ja millainen koulutus sen avulla syntyi?

Tapasin Helsingin Sataman viestintäpäällikön Eeva Hietasen ja suunnittelupäällikkö Satu Aatran yhteiskehittelyn työpajassa 5.11.2018, tavoitteenamme miettiä, mitä aiheita pitäisi käsitellä Helsingin Satamalle pidettävässä koulutuspäivässä.  Pajaan olin valinnut yhteiskehittelyn menetelmäksi kuusi hattua-menetelmän, joita symboloivat eriväriset paperilaput kuuden erivärisen hatun puutteessa. Kuusi hattua-menetelmästä lyhyesti: https://www.innokyla.fi/web/malli116776

Yhteiskehittely on kiinnostunut toiminnan ytimestä ja toisaalta myös toiminnan tuotoksesta, joka tyydyttää jonkin yhteiskunnassa ilmenevän tarpeen. Tuotoksella on vaihtoarvo eli arvo markkinoilla ja käyttöarvo eli arvo käyttäjien keskuudessa. Toiminta on osa verkostoa, johon liittyvät välineet, tekijät, sääntöjä tuottavat toiminnot ja lopulta tuotokset. Toimintakonsepti luo yhteensopivuutta eri osatekijöiden välille. Yhteiskehittelyssä kehitetään esimerkiksi toimivampaa konseptia, tai tehostetaan jotakin toiminnan osa-aluetta.

Kuusi hattua -menetelmän avulla pystyimme hyvin identifioimaan Helsingin Sataman keskeiset ongelmat viestinnän ja lausuntojen osalta. Omistajaohjaus tulkitaan käytännössä varsin sananmukaisesti, ja se merkitsee viestintäpäällikkö Eeva Hietasen ja suunnittelupäällikkö Satu Aatran mukaan pelkoa ja rohkeuden puutetta. Helsingin Satama toivoikin työpajalta neuvoja räväkkäämpään viestintään ja retorisen ytimen etsimiseen. He haluavat luoda oman tarina- ja viestintäidentiteetin, joka ei ole ristiriidassa omistajien kanssa. Se on tehokkaampaa viestintää, joka uppoaa Helsingin Sataman viestinnän ja lausuntojen kohderyhmiin: poliitikkoihin, mediaan ja tavallisiin kansalaisiin. 

Etukäteen koulutukseen tulevat lausunnonkirjoittajat toivoivat minulta seuraavanlaisia neuvoja: ”Kaipaisin neuvoja sellaiseen dynaamiseen kirjoittamiseen, jossa tähdätään vaikuttavuuteen esim. kaava- tms. viranomaislausunnot, joiden tarkoituksena on saada oma näkemys ymmärretyksi siten, että se vaikuttaa positiivisesti asioihin. Niiden prosessina on usein vastata jonkinasteiseen tekstiluonnokseen ja pyrkiä vaikuttamaan siihen. Lisäksi myös vinkkejä vapaamuotoisempaan asia/järkitekstiin, kuten vaikkapa vastauksia yleisönosaston kirjoituksiin tms. (vaikka minun ei tarvitsekaan vastailla, niin silti). Ja kenties myös täsmällisen ytimen löytämiseen tekstistä ja nimenomaisesti siihen vastaamiseen. Ethos, pathos ja logos, kaikkinensa”, vastasi suunnittelupäällikkö Satu Aatra.

Viestinnän tekijät olivat kiinnostuneet kirjoittamaan vaikuttavammin ja rohkeammin heille relevanteissa tekstityypeissä: erityisesti mielipidetekstissä. Koulutusta varten tutustuin joidenkin eurooppalaisten satamien some-viestintään ja nostin esille muutaman sataman esimerkillisinä ympäristövastuullisuuden esiintuojina. Lausunnontekijöille pyrin tekemään vaihtoehtoiset tehtävät. Aamupäivän tehtävissä harjoiteltiin retoriikan periaatteita analysoimalla ja kirjoittamalla mielipideteksti.  Iltapäivä oli omistettu Martin Luther King Jr:n puheen analyysille, tarinaidentiteetin ja Stooripuu-periaatteiden hyödyntämiselle.

“Katsaus oli monipuolinen ja kiinnostava, ja herätti osallistujien kesken paljon keskustelua. Kerrankin saatiin puhua tekstin työstämisen haasteista asioiden oikeellisuuden tai kielellisten hienouksien sijaan. Terapeuttista oli jo asian puiminen yhdessä. Johdonmukainen ja jopa tekninen suhtautuminen omiin teksteihin oli osittain uutta tekstien ja käsikirjoitusten kannalta videopuolella ja tarjoaa hyvän työkalun jatkoon. Sen merkitystä ei voi vähätellä koska se auttaa näkemään asiaa vähän paremmin ulkopuolisen silmin ja siten parantaa viestinnällistä palvelumuotoilua”, totesi Helsingin Sataman viestintäpäällikkö Eeva Hietanen.

Helsingin Sataman työpaja täydessä käynnissä. Kuvassa vasemmalta oikealla viestintäpäällikkö Eeva Hietanen,
kehityspäällikkö Pekka Hellström, kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte ja kehityspäällikkö Jussi Malm.

Sanat ovat aseita

Sanat eivät ole yhdentekeviä: ne ovat poliittisia, ne kuvastavat puhujansa maailmankuvaa ja tavoitteita. Strukturalistien sanoin: ne tuottavat ja uusintavat sellaista maailmankuvaa, jota valitut sanat merkityksillään luovat ja kannattelevat. Sanat ovat tekoja, ajattelivat puolestaan puheaktiteorian kannattajat.

Retoriikka edustaa kielentutkimuksen suuntausta, joka aktivoitui jälleen 1980-1990-luvulla “kielellisen käänteen” ja uusretoriikan alkaessa nostaa suosiotaan. Eräs uuden retoriikan keskeisimmistä edustajista on Chaïm Perelman, joka loi universaali- ja erityisyleisön käsitteet. Perelmanin mukaan argumentaatio on assosiatiivista ja dissosiatiivista, ja hän jakaa nämä argumentoinnin tyypit edelleen erilaisiin alaluokkiin. Perelmanin retoriikkaa hyödynsin analysoidessani SDP:n ja Kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittista retoriikkaa 1995-2000 valtio-opin pro gradussani. Fernando Pessoan ortonyymiä ja heteronyymejä ja niiden romanttisuutta ja modernisuutta erittelevässä yleisen kirjallisuustieteen pro gradussani hyödynsin myös retoriikkaa ja Roland Barthesin myyttianalyysiä. Linkit näihin töihin löydät Wikipedia-tiedoistani. Vaikuttavan kirjoittamisen koulutuksen kehitin medianomi (YAMK)-opinnoissani Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa vuonna 2018.

Pieni esimerkki retoriikan analyysistä: https://www.theguardian.com/commentisfree/2018/jun/13/how-to-report-trump-media-manipulation-language?fbclid=IwAR2np8UCyt1v-wWf7Geur59imzNBVbGJA6xhNSCYslb_M8ch76RT7lBS-ag. Tässä lingvistiikan professori Lakoffin osuvaa analyysiä Trumpin retorisista valinnoista. Trumpille keskeisiä sanoja: “America first” puolustaa protektionismia, winners puolustaa voittajien maailmaa. Hyberbola, liioittelu, on Trumpin retoriikan vahvin retorinen keino.

Kieli ei ole neutraalia. Siksi jokaikinen sanavalintamme on merkityksellinen. Kieltä ja sen keinoja kannattaa opetella analysoimaan ja sitten käyttämään entistä viisaammin. Koulutus auttaa tulemaan tietoiseksi kielen keinoista ja niiden viisaammasta ja tietoisemmasta käytöstä.

Retoriikkaan, retorisiin ja argumentaation keinoihin voit tutustua vaikuttavan kirjoittamisen koulutuksessani, jossa sivutaan myös tarinallisuutta. Katso lisää ja ilmoittaudu koulutuspäivään 8.2.2019, tai kysy juuri teidän organisaatiollenne sopivaa koulutuspäivää. Koulutus on saatavilla itseopiskeltavana yksilösparrauksena verkon kautta (300 ja ALV.) ja yrityksille/järjestöille räätälöitävänä kokonaisuutena. Tsekkaa myös muu tarjontani: voin kouluttaa lukuisista viestinnän eri aihealueista tai muista toivomistanne aiheista.

Kun organisaatiostanne neljä ilmoittautuu koulutukseen, räätälöin esimerkit ja tehtävät ilman eri maksua: www.vaikuttavasana.wordpress.com

Vaikuttavan kirjoittamisen koulutuspäivä

Vaikuttavan kirjoittamisen koulutuspäivä Helsingissä 8.2.2018 klo 9-16, paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Vaikuttavan kirjoittamisen koulutuksen kehitin medianomi (YAMK) -opinnoissani. Koulutuksessa hyödynnän pitkää ammattikirjoittajakokemustani, laajaa koulutustaustaani sekä pedagogista osaamistani tulevana ammatillisena opettajana.

Koulutuksen tietopohja koostuu retoriikan eetoksesta, paatoksesta ja logoksesta, retorisista ja perusteluiden keinoista ja tarinallisuudesta. Koulutuksen tehtävät räätälöin ilman eri maksua teidän toimialallenne, kun osallistujia päivän mittaisessa työpajassa on vähintään neljä henkilöä.

Koulutuspäivään liittyy myös noin tunnin mittainen yhteiskehittelyn työpaja, jossa varmistumme siitä, että sisällöt ovat sitä, mitä toivotte. Yhteiskehittely on metodi, jonka avulla kouluttaja ja tilaajaorganisaatio varmistavat, että koulutus keskittyy juuri toivomanne prosessin tai ongelmakohdan kehittämiseen.

Kiinnostutko koulutuksesta? Ilmoittaudu kouluttaja Rita Dahlille: ritdahl@gmail.com

Tässä koulutuksen kurssikuvaus. Koulutus kestää seitsemän tuntia. Koulutuspäivän hinta on 300 euroa (ja ALV)/henkilö.

Jos kyseinen päivä on vaikea, voit myös toivoa toista päivää ja päätämme sen kollektiivisesti.

Kurssikuvaus

Tavoitteet:

  • ymmärtää vaikuttavan kirjoittamisen periaatteet: vaikuttava teksti sosiaalisena toimintana ja eetos-paatos-logos-kuvion ruumiillistajana.
  • osaa hyödyntää tarinallisuutta ja luoda hyvän henkilöhahmon 
  • tunnistaa tärkeimmät retoriset ja perusteluiden keinot ja osaa hyödyntää niitä argumentoinnissaan 
  • osaa monilukutaidon keskeiset periaatteet: lukea, tulkita ja jonkin verran tuottaa monikanavaisia sosiaalisen median tekstejä.

Sisältö:

  • Retoriikan puhuja (eetos) -yleisö (paatos) – logos (perustelut) -ydinkuvio ja sen soveltaminen
  • Retoriset ja argumentoinnin keinot
  • Tarinallisuuden periaatteet 

Sisältöä harjoitellaan tehtävien avulla, ja lisäksi vaikuttavien tekstityyppien, mielipideteksti, verkkoteksti, raportti, työelämätekstit avulla, toiveidenne mukaan.

Opittuja asioita harjoitellaan soveltamalla niitä monikanavaiseen sosiaaliseen mediaan tai toiveidenne mukaan juuri teille tärkeillä alustoilla ja/tai tekstityypeissä.

Kohderyhmät: Eri aloilla toimivat asiantuntijat viestinnän ammattilaisista markkinoinnin ammattilaisiin. Ihmiset, jotka tarvitsevat vaikuttavaa kirjoittamista työssään.

Toteutustapa: Lähiopetus: luennot, tehtäviä ja yhteinen palautekeskustelu.

Arviointi: Yhteinen palautekeskustelu ja opettajan palaute.

Koulutus on jatkuvasti tarjolla yksilöille, yrityksille, järjestöille ja muille kiinnostuneille tahoille. Kysy lisää, jos haluat tilata koulutuksen räätälöitynä: ritdahl@gmail.com

Lisäksi tarjolla

Tarjolla ovat myös lehtikirjoittamisen ja tutkivan kirjoittamisen koulutuspaketit, jotka sisältävät teoriat ja esimerkit. Niihin tutustut omalla ajallasi ja niiden perusteella kirjoitat oman tutkivan jutun juttusuunnitelman tai lehtikirjoittamisessa kolumnin, henkilöjutun ja kolumnin, joista saat kirjalliset kommentit. Suullisessa välisessiossa Skypessä analysoimme juttuesimerkkejä ennakkoon, ja tämä auttaa sinua kirjoittamisessa. Tämä analyysi auttaa siirtämään teoriaa käytäntöön eli toteuttamaan jutut. Tämä paketti on jatkuvasti tarjolla hintaan 200 euroa (ja ALV)/sparrattava henkilö. 

Vaikuttava kirjoittaminen herättää reaktioita

Vaikuttava kirjoittaminen herättää reaktioita

Infoähky lisää monilukutaidon merkitystä ja tarvetta tuottaa massasta erottuvia tekstejä, Rita Dahl kirjoittaa Näkökulmassa.

Mitä on vaikuttava kirjoittaminen? Kuinka sitä voisi opettaa ammatikseen kirjoittaville? Muun muassa näihin kysymyksiin pyrin vastaamaan journalismin kehitystyössäni, jossa kehitin vaikuttavan kirjoittamisen koulutuksen.

Vaikuttava kirjoittaminen on tulevaisuuden kirjoittamista; sen tarve liittyy megatrendeistä infoähkyyn ja työn murrokseen. Infoähky lisää monilukutaidon merkitystä: tekstejä on osattava tulkita, lukea ja tuottaa erilaisissa julkaisukonteksteissaan. Tätä tarvetta lisää edelleen medioituminen: median tunkeutuminen koko yhteiskuntaan. (Ampuja & Koivisto & Väliverronen 2014, 27).

Infoähky lisää tarvetta tuottaa vakuuttavampia tekstejä, jotka erottuvat massan joukosta. Tämä tarve korostuu sosiaalisessa mediassa, joka on täynnä merkityksettömiä tekstejä. Infoähkyn hallitsemassa maailmassa on kysyntää kirjoittamiselle, jolla erottaudutaan joukosta ja jolla vaikutetaan.

Vaikuttavan kirjoittamisen koulutuksen tietopohjana käytin retoriikan, tarinallisuuden ja uuden kirjoittamisen sekä monilukutaidon käsitteitä ja työkaluja. Hypoteesini mukaan näillä aineksilla saadaan aikaan vaikuttavaa kirjoittamista; jo yhdellä ainesosalla tehokkaasti käytettynä pääsee pitkälle.

KESKEISET KÄSITTEET JA TIETOPOHJA

Monilukutaidon käsitteen 1990-luvulla esitelleen New London Groupin mukaan tekstiä koostetaan multimodaalisen suunnittelun avulla, jolloin eri moodit (teksti, ääni, kuva, kirjaimet) muodostavat moninaisia merkityksiä. (Kallionpää 2017, 47).

Monilukutaito on selkokielisesti ilmaistuna entistä parempaa taitoa tulkita, tuottaa ja lukea tekstejä monissa kulttuurikonteksteissa hyödyntäen kaikkia media-alustoja (ääni, kuva, kirjaimet). Monilukutaito juhlistaa sosiokulttuurista moniarvoisuutta (Kallionpää 2017, 47.)

Tietopohjana hyödynsin retoriikkaa popularisoivan Juhana Torkin käytännönläheistä tarinareseptiä, joka on tuttu hyvän proosan rakennusaineksista. Torkki on pohtinut tarinallisuutta Tarinan valta – kertomus luolamiehen paluusta -teoksessaan (Otava 2014). Hän auttaa lukijaa ymmärtämään oman mielensä toimintaa ja maailmaa, jossa elämme. Kirja antaa eväitä vaikuttavaan tarinankerrontaan ja menestyksekkään tarinan luomiseen. Torkki rakentaa Esa Saarisen uimahallikertomuksen pohjalta reseptin, joka kuuluu seuraavasti:

  1. Rakenna mielekäs juoni, jossa jännite aluksi kasvaa, lopuksi purkautuu.
  2. Rakenna hyvät henkilöhahmot.
  3. Kuvita tapahtumaympäristö.
  4. Säännöstele jännitettä, pitkitä kerrontaa. (Torkki 2014, 12, 50–51, 73).

Hyvään tarinaan kuuluvat myös uskottavat, samaistuttavat henkilöhahmot. Hahmojen kehittämisessä lähteenäni on elokuvan dramaturgia soveltuvin osin ja lähteenä Anders Vacklinin teos Käsikirjoittamisen taito (2015). Kirjoittaja ei arvioi hahmoaan. Hän koodaa tämän vaatteilla, väreillä, äänillä ja metaforilla. Nämä kertovat henkilön tuloista, luokasta, työstä, etnisyydestä, uskonnosta, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai muotitietoisuudesta. Koodaus voi kertoa myös yhteiskunnan ja kulttuurin arvoista.

Retoriikan ydinkuvion eetos (puhuja)- paatos (yleisö) ja logos (perustelut) avulla pääsee jo pitkälle retoristen ja argumentoinnin keinojen lisäksi.

Rajasin lopulta vaikuttavan kirjoittamisen sosiaalisen median käytetyimmille julkaisualustoille: Facebook, Twitter, Instagram, blogit ja rekrytoinnissa tärkeä LinkedIn. Sosiaalinen eli yhteisöllinen media tarkoittaa internetin yhteisöllisiä alustoja, joihin rekisteröitymällä saa oman tilin. Tärkeimpiä näistä ovat Facebook, yritysten suosimat Twitter ja rekrytoinnissa tärkeä LinkedIn, blogit ja Instagram sekä monet muut alustat.

Sosiaalisen median historialliset juuret ovat Web 2.0:ssa ja Manuel Castellsinverkostoissa, jotka hän kehitti Information Age -kirjassaan 1990-luvun lopulla. Meikleehdottaa sosiaalisen median määritelmäksi, että kyse on verkostoituneista digitaalisista alustoista, jotka yhdistävät julkisen yksityiseen tietoon. (Meikle 2016, 6, 9.)

VAIKUTTAVA KIRJOITTAMINEN

Entä vaikuttava kirjoittaminen – mistä siinä on kysymys? Vaikuttavaa kirjoittamista tai puhetta on ollut kautta aikojen. Vanhimmat vaikuttavan puheen edustajat löytyvät Platonin dialogeista Sokrateen kanssa. Platonin dialogit havainnollistavat tiiviisti, mitä vaikuttavaan kirjoittamiseen tarvitaan: selkeä puhuja ja kohdeyleisö. Puhuja saa viestinsä läpi vakuuttavilla perusteluilla. Aristoteles tiivisti tämän ydinkuvion: eetos (puhuja)-paatos (yleisö) -logos (perustelut).

Vaikuttavan kirjoittamisen käsitin olevan:

* Sosiaalista toimintaa digitaalisilla julkaisualustoilla, joka ei tapahdu yhteiskunnallisessa tyhjiössä.
* Vaikuttavalla kirjoittamisella on aina puhuja (eetos), kohde (eetos) ja perustelut (logos).
* Vaikuttavuus edellyttää usein luovuutta, ja luovan tai persoonallisen kirjoittamisen edellytyksenä on myyttinen ”oma ääni”.

Vaikuttava kirjoittaminen erottuu joukosta joko negatiivisesti tai positiivisesti ja herättää ennen muuta reaktioita. Kontroversiaalina esimerkkinä voisi nostaa esiin Facebookin CEO Mark Zuckerbergin, joka on herättänyt ristiriitaisia tunteita esimerkiksi pitkässä Facebook-kirjoituksessaan A letter to our daughter. Siinä hän argumentoi vedoten yleiseen etuun ja arvoihin yrityksensä tarkoitusperinä. Inhimillisen potentiaalin edistämisen ja tasa-arvon vahvistamisen hän ilmoittaa yrityksensä päämääriksi. Näitä päämääriä yritys ilmoittaa edustavansa lahjoittamalla 99 prosenttia osuuksistaan eli 45 miljoonaa dollaria näille kohteille.

Zuckerbergin kirjoitus herättää reaktioita puolesta ja vastaan. Tässä mielessä se onkin vaikuttava.

Näkemyksellisimmät toimitusjohtajat kirjoittavat parhaimmillaan vaikuttavasti. He vetoavat erityisesti monen vuosikymmenen aikana hankituilla näkemyksellisillä kirjoituksillaan. He kumoavat kanonisoituja totuuksia ja kyseenalaistavat yrityskulttuurissa hallitsevia totuuksia. MPY:n Pekka Mettälä on esimerkki näkemyksellisestä toimitusjohtajasta, joka on kumonnut valehtelun merkityksen bisnekselle. Vaikka hän on itsekin aikoinaan syyllistynyt valehteluun, hän ei kehota rakentamaan toimintaa sen varaan. Hänen mielestään menestyksellisin yrityskulttuuri ja brändi syntyvät molemminpuolisen luottamuksen varaan. Mettälä kyseenalaistaa myös pohjattoman uskon joukkoälyyn.

Vaikuttavaa kirjoittamista löytyy yritysmaailman lisäksi politiikasta. Kyse ei välttämättä ole perinteisen arvoarvostelman mukaan ”hyvästä” kirjoittamisesta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump käyttää hyväkseen retoriikan keinoja, mustavalkoisia kahtiajakoja, kuten petomainen kansainvälinen kauppa vs. amerikkalaiset maanviljelijät ja työläiset. Trumpilla on selkeä kohdeyleisö: amerikkalainen keskiluokka. Hänen puhuja-asemansa on suurta kansanosaa syleilevä populistinen hallitsija, joka kunnon konservatiivin lailla ihannoi menneisyyden suuruutta. Trump ei jätä kylmäksi; hänen Twitter-postauksistaan jokaisella on mielipide.

Vaikuttavaa tarinallisuutta löytyy myös videoista. Finlayson julistaa Rakastamme ihmisten arkea ja koteja videollaan sopivansa kaikenlaisiin koteihin taustakoodaamisesta (luokka, sukupuoli, ammatti) huolimatta. Moniarvoisuuden eetos sopii postmoderniin aikaamme, jolloin kaikki koodaukset ovat avoimia tulkinnalle ja kyseenalaistamiselle.

Rita Dahl
Kirjoittaja on ammattikirjoittaja ja viestinnän 
alan yrittäjä, joka on julkaissut 19 kirjaa. 
Koulutukseltaan hän on VTM, 
FM ja medianomi YAMK.

julkaistu Aikamerkki.org Näkökulma-osiossa. Jos koulutus kiinnostaa, kysy mahdollisuutta räätälöidä se organisaatiollenne: ritdahl@gmail.com.

Kuka puhuu kenelle ja millä argumentein?

Viestinnän ammattilaisten Viesti ry:n blogissa julkaistiin tekstini vaikuttavasta kirjoittamisesta. Olen kehittänyt sitä sivuavan koulutuksen.

 

Kirjoittaminen ei ole koskaan neutraalia, vaan meihin vaikuttavat erilaiset sosiokulttuuriset kirjoittamisen ehdot ja instituutiot, tiedostamme sitä tai emme. Jotkut kirjoittamisen tyylit ovat kuitenkin vielä vaikuttavampia kuin toiset, kirjoittaa vaikuttavaan kirjoittamiseen perehtynyt Rita Dahl. 

 

Toimiessani lähes parinkymmenen vuoden ajan vapaana toimittajana, viestinnän alan ammattilaisena ja kirjailijana minua on alkanut hiertää kysymys vaikuttavasta kirjoittamisesta.

Vihdoin aihe oli lämmittänyt mieltäni niin paljon, että lähdin etsimään vastausta kysymykseeni journalismin YAMK-kehitystyössäni Haaga-Heliaan. Aloitin opinnot vuoden 2017 alussa ensimmäisessä YAMK-opiskelijoiden ryhmässä ja päätin kehittää työssäni vaikuttavan kirjoittamisen koulutuksen. Teoriapohjassani yhdistin aiheita, joista osan tunsin jo perinpohjin.

Uuden retoriikan analyysityökaluja olin käyttänyt jo valtio-opin gradussani vuodelta 2001 analysoidessani retoriikkaa SDP:n ja Kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittisissa puheenvuoroissa 1995–2000. Portugalilaisrunoilija Fernando Pessoaa käsittelevässä yleisen kirjallisuustieteen pro gradussani hyödynsin analyysityökaluina Roland Barthesin myyttianalyysiä.

Positioni edustaa poikkitieteellistä diskurssianalyytikon positiota. Käytännön ammattikirjoittajan kokemusta olen hankkinut julkaisemalla 19 teosta, joiden joukossa tietokirjallisuutta aiheista kuten Suomen kaivospolitiikka, suomettunut sananvapaus ja itsensä työllistävien taiteilijoiden tukala asema.

Journalismin kehitystyössäni omaksuin käyttööni retoriikasta eetos-paatos-logos-kuvion sekä retoriset ja argumentoinnin keinot. Retorinen käänne tuli tunnetuksi yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä 1990-luvulla, jolloin tieteentekijöiden ja muiden oli tultava tietoisiksi omista puhumisen positioistaan.

 

Tarinallisuudella voi vaikuttaa

Tarinallisuuden elementteihin olen haalinut yleisiä lainalaisuuksia aiheesta, jotka esimerkiksi Juhana Torkki on sanallistanut kirjoissaan. Täydennän työkalupakkiani Anne Kalliomäen tarinallisuudella, joka vie organisaation tarinankerronnan lähelle elokuvan dramaturgisia keinoja.

Parhaimmillaan yritys tai järjestö voi on pohtinut oman tarinaidentiteettinsä niin tarkkaan, että se voi hyödyntää henkilöstöään tai palveluidensa tai tuotteidensa käyttäjiä kohtausluettelossa, Treatmentissä. Treatment voi puolestaan edistää yrityksen tai järjestön tarinaa.

Tarinallisuuden pohja löytyy myös monitieteisestä narratiivisuudesta, joka yleistyi 1990-luvulla. Sekin uskoo narratiivin, kertomuksen, voimaan.

Elokuvasta olen omaksunut myös niin sanotun koodaamisen, jonka avulla voi tuoda esiin sukupuolen, luokan, etnisen taustan, uskonnon, ideologian ja niin edelleen.

 

Kirjoittaminen ei ole koskaan neutraalia

Olen aina edustanut kantaa, jonka mukaan kirjoittaminen ei koskaan ole neutraalia, vaan meihin vaikuttavat erilaiset sosiokulttuuriset kirjoittamisen ehdot ja instituutiot, tiedostamme sitä tai emme.

Brittiläinen kulttuurintutkija Norman Fairclough puhuu kirjoittamisen sosiokulttuurisista ehdoista. Hänen Miten media puhuu -klassikkonsa (Vastapaino 1997) on parikymmentä vuotta myöhemminkin hyvä analyysi käytännön esimerkkien avulla siitä kuinka esitysten eli representaatioiden tavulla tuotetaan roolitettu tarina, narratiivi. Faircloughin esimerkit ovat tuolloisista televisiospektaakkeleista, mutta esimerkkejä löytyy paljon lähempää ja nykyhetkestä.

 

Trump – machomies vai feminiinisyyden stereotypia?

Esimerkiksi uutisissa rajataan maailmaa jo pelkästään valitsemalla uutisotsikoita. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille on kehystetty jo ennakkoon määritelty rooli ja asema, jota hän on johdonmukaisesti vahvistanut omalla käytöksellään. Hän on eräänlainen maailmanpolitiikan klovni, joka ei perusta arvioitaan ja käyttäytymistään järkeen, vaan pikemminkin intuitioon.

Vaikka Trumpia pidetäänkin pääasiassa machoilijana, tässä mielessä median esitys Trumpista on lopulta eräänlainen stereotyyppisen feminiinisyyden huipentuma, jolle löytyy perusteita hänen, usein naiselliseksi mielletystä, tunteellisesta käytöksestään.

Yksittäisillä uutisten sanavalinnoillakin on luonnehdintaa tukevia merkityksiä. Demokraatissa presidentin rasismia luonnehditaan: ”hän on joka tapauksessa kuolemassa” kuolevasta senaattorista. Maailmanpolitiikan vaikeuttajana: Hän on ”sotajalalla”.

Ranskalaisfilosofi Michel Foucault puhuu diskursiivisista järjestelmistä, jotka muodostavat kullakin aikakaudella historialliset ehdot puhunnalle. Fairclough´n mukaan nämä diskurssit ovat erilaisten sosiaalisten järjestysten ilmentymiä.

Vaikka emme voi vapautua sosiaalisista rakenteista, jotka säätelevät kirjoittamistamme, voimme tulla tietoisiksi niistä.

 

Missä kaikkialla vaikuttavaa kirjoittamista esiintyy?

Vaikka ajattelenkin, että oikeastaan kaikki kirjoittaminen on vaikuttavaa: sieltä on löydettävissä puhuja (eetos), yleisö, jolle hän puhuu (paatos) ja perustelut (logos), joilla hän yrittää kohdeyleisönsä vakuuttaa, jotkut kirjoittamisen tyypit ovat toisia tavallista vaikuttavampia.

Vaikuttavaa kirjoittamista voidaan löytää monenlaisista teksteistä liike-elämän teksteistä kauno- ja tietokirjallisuuteen sekä journalismiin. Toimitusjohtajien blogit ovat parhaimmillaan yritysten mainetta kiillottavia kantaaottavia sivustoja, jotka herättävät median kiinnostuksen.

Pitkään IT-alan paalupaikalla ollut Pekka Mettälä kritisoi alan käytäntöjä niin, että kirjoitukset ylittävät mediakynnyksen. Mettälä myös kyseenalaistaa kanonisoituja totuuksia, kuten uskon joukkoälyyn. Kyse ei olekaan välttämättä voittavan yrityskulttuurin luovasta ideologiasta, vaan kriittisestä ajattelusta.

 

Oma tyyli, näkemyksellisyys ja kiinnostava tieto koukuttaa lukijan

Mikä tekee tekstistä vaikuttavan? Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Vaikuttava teksti voi toimia yhtä hyvin koukuttavan tarinan, laajan tietopohjan, persoonallisen ilmaisun kuin arkisen realismin varassa. Myös pitkän kokemuksen mukanaan tuoma näkemyksellisyys lisää koukuttavuutta.

Koulutukseni pyrkiikin antamaan jokaiselle työkalupakin, jonka avulla voi tarkentaa omaa puhuja-asemaansa, miettiä kohdeyleisön tai -yleisöt ja valita tapauskohtaisesti jokaiseen tilanteeseen sopivat perustelut.

Lopullisen koulutukseni sovelluskohteeksi valitsin sosiaalisen median tekstit, Facebookin, Twitterin, Instagramin, LinkedInin ja blogit, jotka saivat toiseksi suurimman kannatuksen ammatikseen kirjoittaville suunnatussa kyselyssä.

 

Rita Dahl

Rita Dahl on VTM ja FM, kirjailija ja viestintäalan yrittäjä, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://www.vaikuttavasana.wordpress.com. Hänen journalismin opinnäytteensä löydät täältä: https://www.theseus.fi/handle/10024/146683. Häneen saa yhteyden: ritdahl (at) gmail.com